Ei tarvitse olla mestarimeloja, jotta voi lähteä vesille Kannonkoskella. Eikä edes kokenut retkeilijä, sillä paikkakunnalla voi helposti heittää päiväretken lähijärville ja koostaa mieluisensa kokonaisuuden useammasta järvestä!

Melontakilometrejä hakeva voi lähteä liikkeelle Haapajärviltä ja kiertää Kannonjärven ja Enonjärven. Suojaisia vesiä taas tarjoavat esimerkiksi aivan keskustan kupeessa oleva Syväjärvi ja Potmonjärvi.

Rauhallista iltamelontaa

Kävin rauhallisella iltamelonnalla fiilistelemässä menneen syksyn alkanutta ruskaa ja kiersin Kivijärven ja Vuosjärven välissä olevat kolme järveä: Potmonjärven, Syväjärven ja Pudasjärven.

Paras vesillelaskupaikka lienee kunnan uimaranta Syväjärven pohjoispäässä. Navigaattoriin kun kirjoittaa osoitteen Kankaalantie, Kannonkoski, pääsee perille.

Syväjärvi on keskikokoinen järvi pienemmän Potmonjärven ja isomman Pudasjärven välissä. Pudasjärveen Syväjärveltä pääsee Luukonsalmea pitkin, josta kulkee yli myös maakuntaura talvisin. Potmonjärveen Syväjärven taas yhdistää kaunis Naisvirta, jonka lumoissa vietin pitkän tovin.

Pudasjärven perukoilta lähtee Hilmonjoki, joka laskee Vuosjärveen. Kuinka melottavissa joki on, täytyy selvittää korkeamman veden aikaan.

Potmonjärveen laskee Kivijärvestä Potmonkoski, joka on padottu koskikohdastaan. Pato on suurin yksittäinen tekijä, joka tällä hetkellä vaikeuttaa melojan pääsemistä Kivijärveltä Vuosjärvelle näiden pikkujärvien kautta. Yhtenäinen melontareitti Kinnulasta Viitasaarelle vaatisi suunnitelman padon ohittamiseksi.

Päiväretki kilometrejä keräten

Sain nauttia syksyn viimeisistä lämpimistä keleistä päiväretkelläni Haapajärvillä, Kannonjärvellä ja Enonjärvellä. Laskin vesille Iso Haapajärven uimarannalta. Iso Haapajärven uimaranta on todella sympaattinen paikka. Vesille on helppo siirtyä matalalta laiturilta ja rannassa on myös ulkohuussi. Sen sijaan parkkitilaa autoille on valitettavasti vähän.

Poikkesin kurkkaamassa Pikku Haapajärven ennen kuin siirryin Kannonjärvelle. Kannonjärvellä mielenkiintoisin kohde on Otaniemi, joka on ilmeisesti valtakunnallisestikin merkittävä paikka. Sieltä on mm. löydetty saamelaisasutuksen jälkiä ja raudanvalmistuksen merkkejä. Paikalta on löytynyt myös harvinainen rautakirves.

Tälläkin hetkellä niemessä on asutusta eikä niemeen ole rakennettu rantautumispaikkaa tai retkeilijää palvelevia rakennelmia. Kauniit ovat niemen kallioiset rannat joka tapauksessa.

Kannonjärven pohjoispäässä virtaa paikkakunnallekin nimen antanut Kannonkoski. Kosken kohdalla vesi putoaa lähes 10 metriä Kivijärveen. Korkealla vedellä katsojaa odottavat valkoiset kuohut, jotka vyöryvät läpi lehtomaisen jokiuoman.

Koskella meloja kohtaa padon, jonka imua on syytä varoa. Rantautumiskohtia hyvissä ajoin ennen patoa on huonosti ja tämä tulee ottaa huomioon patoa lähestyttäessä. Epävarman melojan ehkä kannattaakin jättää kosken ihailu turvallisesti maalle toiseen kertaan.

Jos kuitenkin haluaa meloa padolle, puisen rantautumiskepin avulla notkea meloja pystyy nousemaan kajakista rantakivillekin.

Kannonkosken pato on yli satavuotias. Virran varrella on muinoin ollut myllyjä ja sahateollisuutta, josta on tuotettu lautatavaraa muun muassa laivoihin Kokkolaan. Vuosina 1836-1947 eri omistuksissa toiminut kauppasaha synnytti lähialueen asutuksen ja oli suurin pohjoisen Keski-Suomen kauppasaha. Nykyisin historiasta on näkyvillä enää paikallisen Lions Clubin pystyttämä “Vesiratas”-muistomerkki.

Padon ja kosken pystyy kiertämään helposti maata pitkin. Virran viertä kulkee kärrypolku Kivijärven rantaan, missä on tulipaikka ja helppo ranta laskea vesille.

Kannonjärveltä pääsee rautatiesillan ja Saarijärventiensillan ali suurelle Enonjärvelle, jossa riittää melottavaa loppupäiväksi.